keskiviikko 27. helmikuuta 2019

Liftari ja Hampuusi

Seikkailuista unelmoimassa
Minkälainen
on hyvä
liftarin asu?
- Uskallatko istua sinne koiran viereen, kysyin liftarilta, joka avasi autoni takaoven. Olin ystäväni kanssa ajamassa päiväreissuun - nauttimaan hienoista kevätjääkeleistä mökille. Pysähdyin Visulahdessa, missä hän käsi ojossa ja peukku pystyssä oli pyytänyt minulta kyytiä.
- Toki! Hän oli suunnilleen ikäiseni, kuusissakymmenissä oleva nainen. Introverttina, vieraammassa tai runsaammassa porukassa hiljaisempana sivustaseuraajana olen aina ihaillen ihmetellyt tavatessani henkilön, jolta puhetta tulee kuin kraanasta; tai jos sivistyneempää vertausta haen, katkeamattomasti ja kappaleettomasti kuin vastalöytämäni Thomas Bernhardin tekstiä.
Oisko tässä habituksessa
sopivaa itsevarmuutta
liftarille?
Voiko päälle
kuuskybänen
liftari saada
paremmin kyytiä
pikkumustassa?
Hän, siis tämä liftari, joutui istumaan urospumi Hiskin viereen ja ehti noin 15 kilometrin aikana kertoa Hampuusi-koirasta, jonka kuolemaa hänen niinikään kuollut miehensä oli kovasti surrut, ja sen jälkeen sairaalassa olevasta veljestään, monista asuinpaikoistaan, lähtien synnyinpaikastaan Pohjois-Karjalassa Hämeeseen ja sieltä Etelä-Savoon, takaisin Pohjois-Karjalaan ja taas erääseen eteläsavolaiseen kylään, jossa hänen asuintorppansa omistaja oli henkilö, jonka kaikki tiesivät - kai minäkin? - oikein
Lifarin on varmaan
syytä yrittää pitää
itsensä sutjakkana.
mukava paikka... Johon väliin kysyin, kun tiesin kyseisen kylän sijaitsevan etäällä pääteistä, että jos hänellä ei ollut autoa niin miten hän pääsi sieltä liikkumaan. - Voi, ihan mainiosti, ihmiset ovat niin mukavia, aina joku ajaa ohi ja ottaa kyytiin kun vähän vartoo, hän oli tottunut matkaamaan koko Itä-Suomea ristiin rastiin aina kun oli tarvis tai vaikkei nyt niin ollutkaan, hänen ystävänsä oli välillä muka huolissaan, että joku yrittäisi jotain, mutta ei hänelle kukaan ollut tehnyt ilkeitä ehdotuksia; viimeksi yhdelle levikkeelle hänen eteensä oli pysähtynyt rekka
Seis! Kyytiinpyytämis-
harjoittelua? Taustalla
Petri Hytösen työ
parhaillaan
Galleria Heinossa.
ja hän oli ihmetellyt että mitä noin valtava auto siihen, oliko siinä joku vika, mutta kuski oli huudellut sieltä ikkunasta että etkö haluakaan kyytiä? ja sanonut hänen sinne kamalan ylös kiivetessään, että pitäähän noin mukavan näköinen tyttö ottaa mukaan. Oikein miellyttävä kuski se, toisin kuin jotkut sairaanhoitajat, niistä hänellä oli huonoja kokemuksia, velikin oli soittanut kelloa moneen kertaan eivätkä mitään olleet kuulevinaankaan, siellä istuivat tärkeinä keskenään huoneessaan... - Aika paljon ihan hyviäkin hoitajia, yritin väliin, mutta hän oli palannut jo kyyteihinsä ja sanoi että tykkää kovasti jutella ihmisten kanssa ja että ei kai kukaan sellaista ota kyytiin joka ei sanaakaan suustaan päästä. Siihen väliin sujautin kysymyksen että mistä sen puheliaisuuden kyytiin ottaessaan tietää mutta se meni säestykseksi, hän oli jo siirtynyt koiriin ja siihen, että oli ajatellut ottaa jonkun kotia tarvitsevan koiran Venäjältä vaikka, hän oli nähnyt juuri samana aamuna sellaisen pienen juuri itselleensopivan
Mitä jos onnistuu liftaamaan yhdellä kyydillä
pitkälle ja tulee kesken kyydin hirveä nälkä eikä
ole niin puhelias kuin tämä
tänään tapaamani?
paksujalkaisen shäferin telkkarissa, mutta se taitaa olla jo menossa jollekin poliisille, oli se niin pätevän oloinen. Viitostien loivaa kaartuvaa mäkeä ylösajaessani sanoin, että tuon mäen takana meidän täytyisi jättää hänet, koska käännymme siitä (apukuskin paikalla istunut ystäväni ei ollut sanonut sanaakaan sen jälkeen kun olin ottanut liftarin kyytiin), jonka jälkeen liftari keskittyi ylenpalttisesti ylistämään vieressään istunutta koiraani, joka ymmärsi nousta nuolemaan hänen poskeaan. Olia mukava jutella kanssanne! Heihei! hän oli jo kolmine kasseineen ulkona vilkuttamassa ja kohta nostamassa peukaloaan seuraaville... Unohdinkohan jotain oleellista hänen jutuistaan? Rupesin vakavasti miettimään itse tuota liftaamiseen siirtymistä, kun autoilijoitahan kuitenkin on hirmu paljon... Miksi ihmiset eivät nykyään liftaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sielunkumppani vai ruumiinkumppani

Se siitä kevääntulosta ja hyvistä jääkeleistä. Meni jo. Juuri tällaisena päivänä kun tuntee hukkuvansa - paitsi ulkona koiran kanssa talsi...